Luxusvippoja hauelle

Mateen onginnan jatkoaika

Kuunvaihteen tienoilla sää lauhtui ja virtaamat kasvoivat paikoin niin suuriksi, että madetta pääsi vielä yhtenä iltana pohjaonkimaan sulasta. Otin illan suurimman mateen väsytyksestä tilannekuvia ja näistä otoksista yksi oli ylitse muiden.

Ismete-enkkaan parannusta!

Lähdin tänään aamulla vähän myöhäisessä aikataulussa uhmaamaan tuulta, sohjoista lunta ja kipeää selkää. Lämpötila pihalla oli nyt 3-4 astetta plussan puolella, vaikka eilen oli vielä 22 astetta pakkasta! Ajatus oli että näin raju säätilanmuutos saattaisi aktivoida kaloja. Paikka valikoitui tällä kertaa tuulisten olosuhteiden pakosta suojaisesta paikasta, eikä liian pitkän kävelymatkan päästä. Syötteinä oli käytettävissä ainoastaan kymmenen jättikokoista pariin otteeseen pakastettua pahanhajuista särkeä.
Tarkoitus oli että tänään pyydän suurhaukea, enkä edes yritetä pilkkiä pienempiä syöttikaloja.
Vavat olivat olleet jo puolitoista tuntia pyynnissä B-luokan kompromissipaikassa. Mitään ei kuulunut mistään suunnasta. Ajankuluksi hain morrilla leirin lähettyviltä pikkukalaa, muttei nypyäkään missään reiässä. Päätin pelata hieman vapashakkia ja siirsin pari lähintä vapaa loitommas tukikohdasta. Juuri kun viritin toista vapaa pyyntiin uuteen kohteeseen, huomasin kuinka kauimmaisen vavan vippa sojotti kohti taivasta.
Kun pääsin vavalle, mitään ei tapahtunut. Siima oli löysällä, joten aloin varovasti kiristämään sitä. Heti kun tunsin pientä vastusta, siima lähti juoksemaan hurjaa vauhtia puolalta reikään. Pääsin junttaamaan vastarin voimalla vastapalloon ja tunsin heti tartuttaneeni suuren hauen. Vastari ainoastaan säikäytti hauen ja vauhti kiihtyen kala vei nyt siimaa jarrun takaa huomattavan kauas reiästä.
Suhteellisen pitkän kampeamisen jälkeen paino ilmeistyi reikään ja sain perukkeesta kiinni. Ohuen jään ansiosta kala tuli sievästi luukulle ja nappasin sen välittömästi leukalukkoon. Silmäpuntari antoi viitteitä kympin kalasta ja digitaalipuntari osoitti silmämääräiset arviot oikeiksi. Uusi 10,14kg 111,5cm jääenkka ui pian ahkiossa, josta se pääsi hyväkuntoisena jatkaamaan jouluvalmistelujaan muutaman kuvan jälkeen. Kala oli reissun ainoa tapahtuma, mutta näin sen pitää ollakkin. Laatu korvaa määrää. Tänään oli mun syntymäpäivä ja Ahti arvasi, että haluan mieluummin yhden ison, kuin monta pienempää pakettia.

Madesyksy

Myöhäissyksyn ja alkutalven pohjaonkireissuja mateen perässä kertyi kuusi. Kausi oli kaksijakoinen sillä luikeroita tuli paljon, mutta suuremmat yksilöt olivat hukassa. Viimeisillä keikoilla marras-joulukuun vaihteessa tuli sentään pari hieman parempaa kalaa, joista suurempi painoi 2,3kg.

Jonin ekat mateet pohjaonkimalla.

 

Varaslähtö ismetekauteen

Harvinaista herkkua oli päästä reilusti marraskuun puolella turvalliselle syysjäälle. Tätä kirjottaessa voi jo todeta, että ne jäät olivat ja menivät. Ehdin käydä kahdella ismetereissulla, joista ensimmäisellä mittasin jäätä olevan peräti 18cm.
Ensimmäisellä reissulla syönti oli aika nihkeää, mutta olosuhteet muutoin lajin harrastamiseen erittäin hyvät. Tilanteita kertyi neljässä tunnissa ainostaan neljä. Ylhäällä kävi kolme kalaa, joista suurin oli reilu kolmonen hauki.
Toisellakin reissulla lämpötila oli pari astetta suojan puolella. Kala olivat nyt hieman aktiivisempia, vaikkeivat järjestäneet tälläkään kertaa kunnon kieli vyön alla juoksutreeniä pulskalle kalamiehelle.
Tilanteita oli nyt samassa ajassa kuusi. Ekat pari kalaa olivat 2-3kg kokoisia. Väliin mahtui  yksi verkkopuikkarin kokoinen ja mallinen luupää, kunnes puolenpäivän aikaan aurinko tuli pilvien lomasta reilusti esille. Tuohon kohtaan osui parin hieman karkeamman hauen syöntipiikki.
Ensimmäisestä tilanteesta tuli järvelle stantardi 6,6kg metrihauki. Juuri kun olin vapauttamassa jedua leirireikään huomasin miten hälyttämättömän lähimmän vavan vippa oli pystössä ja siimaa juoksi hirmuisella vauhdilla reikään. Kun löysäsin edellisen kalan reikään, sai jo viiden sekunnin kuluttua tempoa vastaria seuraavalle nälkäiselle asiakkaalle.
Kala oli kovempi taistelija kuin edellinen ja taas tasan metrin pituinen tosin hieman laihempi kuin edellinen, joten jätin punnitsematta kalan ja valmistauduin jo seuraavaan vipan nousuun. Sitä ei kuitenkaan koskaan tullut ja loppuaika jäällä oli oli täysin kuollutta. Tälläisinä päivinä kannattaisi jäädä seuraamaan vielä illan hämäränhetki, niin en kuitenkaan tehnyt...

Viimeiset hauet avovedestä?

Lokakuun oli odotettua vaisumpi haukikuu. Toisin kuin viime vuonna, parhaat haukisenssit osuivat nyt syyskuun puolelle. Lokakuuta vaivasi ihan liian pitkä korkeapainejakso, joka jatkui viikkokausia ja passivoi kaloja ja varmasti myös kalamiehiä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että sisävedet ja oletettavasti merenlahdetkin saavat siinä määrin lujan jääkannen, että pitkät vavat saanee puhdistaa talviteloille. Toisaalta viime vuonna vedet aukesivat uudelleen joulukuulla ja venetouhuille aukesi pieni jatkoaika. Jos nyt tulee pysyvä jää, monissa järvissä vedenpinta jää huolestuttavan alhaiselle tasolle ja kalakuolemat ovat keväällä mahdollisia, riippuen tuleeko tästä kunnon pakkastalvi.
Lokakuun haukireissuillakin tuli kalaa. Ahven oli lokakuussa miltei täysin kadoksissa, mutta onnistuin saamaan silti useamman niukasti metrihauen.
Kuvituksena loppusyksyn komeimpia haukia, tilannekuvia erään hauen väsytyksestä ja muuten vaan syksyn aikana otettuja kuvia hauesta.

Ahvenkauden varovaista paketointia

Uskallan jo tässä vaiheessa niputtaa ahvenen avovesikauden 2016, sillä en usko että saisin enää loppukaudesta merkittäviä ahvenia, vaikka keskittyisin lopuilla avovesireissuilla ainoastaan niiden jahtiin. Etenkin suurahven tuppaa passivoitumaan myöhään syksyllä ja viettää monissa vesistöissä hiljaiseloa aina ihan viimeisille jäille saakka.
Avovesikausi 2016 oli suurahventen suhteen hieman kaksijakoinen. Omalle kaikkien aikojen top10 listalle onnistuin onkimaan ainoastaan yhden, mutta sitäkin upeamman ahvenen. Juhannusaattona tällännyt 1690g enkkakala olikin koko kauden ehdoton kruunu.
Paikkavalinnat puolsivat tällä kaudella sekakalastusta ja pitkin kesää tulikin sekä komeaa haukea, että suurta ahventa erittäin hyvällä todennäköisyydellä. Kaikista suurimpien ahventen jahti kärsi haukisensseillä kalastelusta, mutta olihan se hienoa kun ylös saattoi tulla vuoron perään kiloahven tai metrikäs hauki!

Kalakalenteriin tilastoituja 800g ylityksiä ahvenissa tuli tälle kaudelle peräti 47kpl. joista 28kpl. vähintään 900g ja kilon ylityksiä 15kpl. Kilotilastoissa marginaalit eivät olleet keväällä puolella, kun ylhäällä kävi 980-980 & 995g kalat. Ainakin kaikki kiloluokan kalat olivat tänä vuonna eri yksilöitä.
Kalastelut jatkuvat harvakseltaan kohti talvea hauenpyynnillä ja kunhan olosuhteet muuttuvat otollisemmiksi, tulee myös made mukaan repertuaariin.

 Kauden toiseksi pisin, jokseenkin hoikka ahven.

 Kauden ehdottomasti upein onnistuminen!

Seitsemän ison kalan reissua!

Viimeiset seitsemän edellistä pistoa tarjosivat keskimäärin heikkoa tai kohtalaista syöntiä, mutta jokaisella kerralla vähintään yksi suurempi kala aukaisi suun! Varmasti tuli tehtyä omassa kalastuksessa kaikkien aikojen paras yhtenäinen kalakertojen putki. Ei voi kuin nöyrästi kiittää ja kumartaa ahdin suuntaan. Ensisijaisesti hyvistä reissuista pitäisi kiittää kaloja, mutta tuskin ne sitä tajuaisivat. Nyt malttaa helposti pysyä hetken pois vesiltä ja keskittyä " oikeiden asioiden hoitoon". Menivätpä kelitkin vähäksi aikaa ihan höpöksi omanlaista kalastusta ajatellen.
Tästä hetkestä taakse päin 7. kalareissun parhaat kalat:

-9,27kg hauki
-10,9kg hauki
-5,80kg hauki
-1,19kg ahven
-1,09kg ahven
-1,03kg ahven
-8,10kg hauki

 Viimeisin isompi kala 8,1kg hauki.

 1030g tumma ja kaunis ahven oli henkilökohtaisella tasolla jo kuudeskymmenes kilon ylitys!

Beauty and the Beast

Vähän raflaava ja liiotteleva otsikko, mutta kahdella viimeisimmällä reissuilla tuli kaksi ulkoiselta olemukseltaan erittäin suuresti poikkeavaa isoa ahventa. Ensimmäinen näistä tuli päivän pelastajana, kun olimme olleet Jonin kanssa kalalla jo tunteja, eikä päivä vaikuttanut ollenkaan hyvältä ison kalan osalta. Joitain pieniä kaloja onnistuttiinkin kuitenkin jallittamaan päivän mittaan.
Illansuussa minulla oli jo päällimmäisenä ajatuksena pakata kamat ja ajella kotia. Aloin jo mielessäni keräämään vehkeitä pakettiin, mutta kuinka ollakkaan epätoivon hetkellä, viimeisestä tärpistä vapaa tuntui nytkyttelevän hyvä ahven. Komensin Jonia haavivalmiuteen ja pian mittakaukalossa makasi lyhyt, mutta paksu, virheetön 1190g ahven! Upea lopetus reissulle, vaikkakin se osui mielestäni tällä kertaa ihan väärälle miehelle.

 1190g

Tänään aamupäivän pikakeikka tarjoili nihkeää ahvenen syöntiä, ilman ainuttakaan haukea. Aurinkokeli loppui lyhyeen, tuuli oli kylmä ja vaatetta oli liian vähän. Aamupäivän syöntipiikistä onnistuin kuitenkin kuokkimaan kaksikin komeaa ahventa 830&1090g, joista suurempi oli elämää nähneen oloinen ja keveän sorttinen nelivitoseksi ahveneksi.

Kerhokalan jälkeen tällännyt 5,8kg hauki.

Isompi hauki!

Edellisen kalakeikan 9,27kg hauki antoi hyvää odotusarvoa viime reissulle, joka lipsahti aamuisen session sijaan päiväreissuksi, olemattomien yöunien vuoksi. Vaikka oma olotila oli koko kesän jatkuneen sairastelun ja parin tunnin aamupäiväunien jälkeen vähemmän kehuttava, oli keli silti mitä parhain. Olematon tuulenvire, täysin pilvetön taivas, täydenkuun aika ja korkeapaine.
Tapahtumia oli hyvin "koko ajan." Heti pian vapautettavana kävi ylähuulesta päätellen iskukoukusta selvinnyt hoikka ja isopäinen ehkä vitosen hauki. Pian tämän jälkeen vapa jumppasi siihen malliin, että kyseessä olisi iso ahven. Kilo ei tällä kertaa ylittynyt, mutta 940g komea syysahven tuntui tässä vaiheessa jo reissun pelastajalta.
Kahden aikoihin päivällä kauimmainen kohoista sukelsi ja heti vastarista alkoi sellainen ralli, jota ei ihan heti unohda. Siimaa juoksi kelalta vieläkin kauemmas veneestä, mitä lähtötilanne oli. Hölläsin jarrua antaen kalan mennä menojaan ja kelasin kaksi muuta vapaa nopeasti sisään, nostin moottorin ylös ja otin luotaimen anturin pois vedestä. Puola pyöri koko ajan.
kala tuli pitkällä vavalla houkutellen lähemmäs venettä. Pään ravistukset tuntuivat todella irtonaisilta, joka on yleensä ison kalan merkki. Lähellä venettä kala meni edelleen pohjia pitkin. Pitkällä mutta "aistikkaalla" vavalla oli hyvä ohjailla kalaa, tai oikeammin pysytellä perässä. Torpedo kiersi useamman kerran ilkeästi veneen alta vaihtaen puolta. Viimein kala kävi näkösyvyydellä. Hirveän paksu tukkimainen hauki! Ehdin ajatella, "Jos tämä karkaa, myyn nämä vehkeet. Se on varma." Niin kauan olen juuri tälläistä kalaa täältä jahdannut.
Kala ei lopulta karannut vaan ui jättihaaviin, jonka otin kerrankin kaukaa viisaana tälle reissulle mukaan. Kun nostin kalan matolle huomasin heti, että kylki oli vielä selvästi leveämpi kuin edellisreissun isomuksella. Erittäin paksuniskainen hauki kellotti haavin paino vähennettynä vaakaan lukemat 10,90kg, joka oli mulle toiseksi suurin kala ikinä ja vesistökohtainen ennätys. Pituutta hauen järkäleellä oli 110cm.
Avovesikaudelle lähdettäessä minulla oli kaksi puolivakavaa tavoitetta. Saada uusi ennätysahven ja yli kymppihauki. Nyt  molemmat ovat plakkarissa ja vielä kauttakin jäljellä!

Iso hauki!

Veden lämmöt ovat painuneet jo alle neljäntoista asteen ja se tietää sitä, että suuremmatkin hauet alkavat pikkuhiljaa tankata kohden tulevaan talvea. Lihavimmillaan hauki on syksyllä juuri jäiden tulon aikaan. Tiistaina aamusella pääsin vääntämään heti vastarista laajapotkuiselta tuntunutta virkkua suurhaukea vastaan.
Kala tuli yllättävän pian pintaan ja jäi hetkeksi jopa haavimishollille. Haavin tarjoamisesta vielä tässä vaiheessa kaveri ei kuitenkaan innostunut, vaan teki valtaisan spurtin pinnasta kohti syvyyksiä, heittäen litran vettä päin mun näköä.
Yhdellä pienellä 6# täkykoukulla ison hauen väsyttäminen on haasteellista. Painetta pitää antaa, että kala väsyy suht nopeasti, toisaalta pitää varoa oikaisemasta hentoa koukkua. Pitkä ja taipuisa vapa ehkäisee tehokkaasti koukun oikeamista. Tässä tapauksessa kaikki päättyi lopulta hyvin ja vapautusmatolla pyörähti 9,27kg 110cm jämäkän mallinen hauki, jolla oli vielä varaa turvota pari kiloa ennen jäiden tuloa. Pieni koukku oli siististi kiinni yhdestä haarastaan suun sisäpuolella, josta se oli nätti nipsaista pihdeillä irti. Möykäri lähti vapautuksessa heti isolla vaihteella ilman elvytyksiä takaisin särkijahtiin lihomaan kympin kalaksi.

Loppukesän kaloja

Elokuussa kalastuskertoja tuli ennätyksellisen vähän muutaman vuoden periodilla tarkasteltuna, mutta laatu korvasi tänä vuonna määrää. Mitään varsinaisia jättikaloja ei näkynyt, mutta lähes joka kerta kun kalalle tuli lähdettyä haavissa kävi komeita ahvenia ja haukia. Parhaimmillaan pussissa oli yhtä aikaa seiska hauki ja 1150g ahven. Yhtenä sunnuntaiaamuna syönti oli aika hillitöntä ja isojen kalojen tykitys päättyi ilkeään haavaan peukalossa isohampaisen hauen hampaiden toimesta. Vasta viikon päästä haverista vekki umpeutui, kannattaa olla varovainen ja hakea tikit jos haava jää pahasti auki.
Tuolla kertaa kalastus alkoi nihkeästi, mutta lopulta löytyi alue, josta alkoi kuulua kalaa. Ensimmäinen potilas oli heti 1040g ahven. Heti kohta perään 6,7kg hauki. Kahvipaussin jälkeen vielä 1190g ahven ja 5,8kg hauki, joka söi kädestä ja kalastus oli keskeytettävä. Muitakin isohkoja haukia ja toistakiloisia ahvenia kävi elokuun aikana veneessä. Alla kuvia elokuun kaloista.