torstai 19. marraskuuta 2015

Limailtamat



Mateenpyyntiin piti palata, kun kelit huononee ja räntää sataa vaakatasossa. Tiistaipäivä ihan haisi mateelle. Normaalin ihmisen mielestä säätyyppi oli varmaan ihan kauhea, mutta mateenpyytäjä näkee asiat toisin.
Niinpä olimmekin pimeän laskeuduttua Onnin, Marin ja Jounin kanssa virittelemässä vapoja pyyntiin.
Ensimmäiset pari tuntia antoivat kaksi pientä madetta, yhdet mieheen ja kasan tärppejä. Osa tärpeistä vaikutti karkeamman matikan tukisteluilta, mutta tilanteet kariutuivat järkiään ennen vastareita.
Viimein reunimmaisen vavan kärki sähkötti jatkuvaa ja määrätietoista liikettä ja tein vastarin, joka tuntui kovassa virrassa tosi raskaalle. Tiukan ja tasaväkisen väännön jälkeen haavissa makasi todella komea vaalea merimade. Olin varma, että kolmekiloa menisi puhki, mutta alle jäätiin 20g. Hieno kala oli minulle pohjaonki ennätysmade ja vielä nätisti kiinni, joten päästimme kaverin astiasta takaisi väljemmille vesille.
Samalla kun kala oli vapautettu, toisen reunavavan tärppikello helisi ja tilanteesta pussitettiin lopulta vahva 1,78kg made, joka oli vuorostaan Onnin avovesiennätyskala! Ilta oli varmasti ikimuistoinen startti juniorin ekaksi mateen pohjaonkireissuksi, tuskin jää viimeiseksi.
 

2980g

1,78kg



Eilen illalla olosuhteet vaikuttivat edelleen aika hyviltä mateelle. Vaikkakaan odotusarvo ei ollut sään puolesta ihan edellisillan tasolla päätin lähteä silti kokeilemaan uuden reissun. Alku oli  taas nihkeää ja vasta myöhemmin illalla alkoi tapahtua, kun seuraksi lyöttäytynyt Olli haavisi kaverina illan ensimmäisen mateen, joka oli komea 1,94kg painoinen pullukka. Jätin kalan sumppuun jemmaan, sillä kun syönti on päällä ja rauta kuumaa kannattaa onkia eikä perkata tai pönöttää.
Jonkinajan kuluttua saman virranreunassa ollut vapa viestitti taas kivaa kalaa. Täky oli kaukana rannasta ja mitä lähemmäs kalaa sai, sen painavemmalta se alkoi tuntua. Viimein haavikäsi heilahti ja silmäpuntarilla kolmikiloinen oli jälleen pussissa!
kala kääntyi haavissa selälleen paljastaen vaalean mahapuolen, jossa oli iso keltainen läsi, kuten edellispäivän kalallakin. Kyljessä ollut pieni kolo varmisti kalan samaksi yksilöksi. Päätin kuitenkin punnita kalan, joka olikin lihonut edelliskerrasta 70g painaen nyt 3,050g. Samalla kalalla kaksi enkkaa peräkkäisinä päivinä.
Yleensä vapautettu kala kevenee eikä syö hetkeen mitään, mutta made ahnaana kalana syö sumpussakin. Ilmeisesti edellisenä iltana heitellyt kalanpätkät olivat kelvanneet tälle ahmatille.
Kala oli taas todella sievästi kiinni, saaden jälleen passin vapauteen ja lihomaan. Toivottavasti taas joskus nähtäisiin jälleen, muttei ihan näin pian. Illan saldo oli lopulta kaksi kalaa.


 Kuva O. Alatalo





Kuva O. Alatalo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti