Vuodesta 2007 saakka ollaan kuljettu kalamiehen paratiisissa Hossassa
samalla remmillä, jotakuinkin näihin aikoihin vuodesta. Poikkeusta perinteeseen
ei tullut tänäkään vuonna, kun perjantai-iltana saatiin purettua autoista
järkyttävä määrä evästä ja romua Siirtolan mökkiin Hypäsjärven rannalla.
Kalastusharrastus aloitettiin joskus lauantaiaamun ja aamupäivän
välimaastossa. Hossanjoessa vesitilanne
oli seitsemän vuoden perspektiivillä tähän mennessä alhaisin, mutta tarkalla
kalastamisella onnistuttiin löytämään muutama mittataimen lauantainakin.
Ensimmäinen puraisi Jampan perhoa matalaan reunavirtaan tarjoiltuun klassiseen
levariin, mutta potki nopeasti koukun irti leukaperistään. Seuraavia
taimentilanteita saatiin odottaa iltapäivän puolelle. Harrit söivät perhoja
pitkin päivää, mutta yhtään isompaa purjetta ei onnistuttu bongaamaan koko
reissulla. Suurimmillaan harrit taisivat olla jotain 38cm luokkaa.
Ensimmäisen laskun jälkeen päätin vaihtaa streamerikalastuksen
larvastamiseen ja etenemissuuntaa alhaalta ylöspäin koskea. Kalaa alkoi noista
ihan eri tahtiin. Yhdellä heitolla tuli parhaimmillaan kaksikin mitallista
harjusta ja perukesiimaa revittiin vähän aikaa moneen suuntaan. Hetken päästä pääsin kokemaan koskitaimenen
kalastamisen tähtihetkiäni, kun onnistuin saamaan perättäisillä onnistuneilla
heitoilla kaksi taimenta, joista ensimmäinen oli 44cm ja toinen 43cm. Ilotulitus oli lähellä jatkua vielä seuraavassa poolissa, jossa karkuutin pykälää suuremman taimenen hypyssä. Myöhemmin
illalla Ville tartutti siimanpäähän isolla vaihteella ryykäävän 50cm taimenen,
jonka sain pussitettua alavirran puolelta. Painoa tummalla koukkuleualla oli
1340g. Kala kolkattiin loimutettavaksi mökin nuotiolle. Kalastusta jatkettiin
vielä pimeään saakka, ilman kummempia tapahtumia. Majapaikalla oltiin takaisin
sen verta myöhään, että päätettiin jättää nuotioimiset seuraavaan iltaan.
Sunnuntaina vaihdettiin
pienemmälle koskelle, joka saatiin neljään mieheen koluttua parissa tunnissa
läpi. Eräällä koskenniskalla Jamppa
karkuutti oletetun mittataimenen, joka
kaikesta huolimatta päätti yrittää varastaa perhon toistamiseen ja tällä kertaa
43cm kala piipahti havaksessa asti. Villekin onnistui saamaan koskesta yhden
hieman alamittaisen ja toisen tasan 40cm taimenen. Iltapäivän puolella
vaihdettiin jälleen paikkaa. Seuraavassa
kohteessa kalastus aloitettiin piiiitkän evästauon jälkeen ja ensimmäisestä
kalasta vastasin minä, juuri ja juuri mitallisella taimenella.
Pienen
kalastuksellisen suvantovaiheen jälkeen Villen vapa taipui syvään. Pitkän aikaa
luultiin kalaa yli kolmikiloiseksi. Viimein kala tuli pintaan ja huomasimme sen
tarttuneen selästä kiinni ministreameriin. Kalan kokoarvio puolittui haavissa
48 senttiseksi, mutta painoa kaverilla oli varmasti lähelle puolitoista kiloa.
Vähän ennen kuin ilta-aurinko painui puiden taakse onnistui Jamppa tartuttamaan
ison kalan. Antti ja Ville olivat tässä vaiheessa siirtyneet jo laavulle ja
minä kalastin ylempänä koskea väärällä puolen jokea, enkä pystynyt auttamaan
väsytyksessä. Kala vei miestä koskea alas kahteen otteeseen. Pitkä
jännitysnäytelmä päättyi lopulta, kun mies ja vapa taipui luokille ja iso kala potki
haavissa vastarannalla! Tällä kalalla olisi saatettu menestyä Siirtolan
kelomökkinen kalakisassa. Sitä riskiä ei kuitenkaan ikinä otettu ja 55cm hyvän kuntokertoimen omaava taimen pääsi
lyhyen tekohengityksen jälkeen valmistautumaan syksyn kutukarkeloihin.
Loppuilta kuluikin Hypäsjärven rannassa kuunnellen Topin ralleja, vai
oliko ne joitain muita? Saunakin lämmitettiin ja grillailtiin loimutaimenta,
sisäfilettä ja parasta kassleria ikinä.
Hieno reissu kaikin puolin jälleen kerran, eikä varmasti tarvi arpoa
mennäänkö Hossaan taas vuoden kuluttua!
Jampan 55cm. |
Oli siellä muuten Anttikin, sikarilla =) |
Oha sielä Mr Cameltoekin kuvissa! :D
VastaaPoista