Kerta vielä!

Pitkin viikkoa seurasin aktiivisesti sääennustetta, joka näytti siltä että lauantaina saattaisi vielä päästä veneellä vesille. Se olisi nyt siinä ja tässä. Arvio viimeisestä avovesipäivästä meni lähes nappiin. Paikat olivat pääosin auki, mutta suojaisammat perushaukipaikat olivat jo ohuen jääkannen alla.
Niinpä piti ajella väljemmille vesille ja etsiä uutta ja avointa haukivettä. Hyvän näköinen haukispotti löytyikin, mutta ongelmaksi muodostuivat syötit. Särkionkipaikatkin olivat nyt suuriltaosin riitteen alla. Käytössä oli yksi iso kuollut särki ja valmiiksi viritettyjä hätävara lanhakebabrigejä, joten kalastamaankin päästiin kaikesta huolimatta. Puoliyhdentoista aikaan isoa särkeä lähdettiin kuljettamaan erittäin rauhallisesti. Arvasin heti, ettei kala ole ihan puikkarikokoa.
Lyhyehkön rajun väännön jälkeen matolla pötkötti tosi tuhti 7,6kg vajaa metrinen hauki! Hieno onnistuminen hankalissa olosuhteissa. Päivä on nyt pimeimmillään ja etelätuulikin jäätävän kylmä. Huonon syöttitilanteen vuoksi luovutin jo ennen iltahämärää. Keikan saldo oli kolme haukea, joista kaksi viimeistä olivat lähempänä mallia iso avomaankurkku. Juuri nyt pitkäennuste näyttää siltä, että seuraavan kerran haukihommiin kuskataan kamat ahkiolla. Tähän oli hyvä päättää mahtava avovesikausi 2015!

Viimeiset veneilyt?

Tiistaiaamun pimeydessä käänsin veneen talviteloilta takaisin iskuasemiin ja suuntasin haukimestoille uittamaan todella suuria pakastesärkiä. Kuten arvata saattaa, tilanteilla ei hirveesti mässäilty. Koko valoisa aika (osin hämäräkin) tarjosi hurjat kolme tilannetta, joista ensimmäinen aamulla ja kaksi seuraavaa iltapäivän hämärässä.
Aamusyönnillään ollut suuri hauki hyväksyi kaikkein komeimman +300g särjen. Sain kelattua raskaalta tuntuneen hauen lähelle venettä, josta se syöksyi loitommas, päästäen lopulta irti täkystä. Aina yhtä turhauttavaa kelata pelkkä raadeltu särki veneeseen. Syötin pitäisi nimittäin aina irrota vastaiskusta, tosin noin iso syötti saattaa tarttua uudelleen eri kohdasta.
Kun jo valmiiksi pimeä päivä alkoi hämärtyä iltapäivän puolella, hauki aktivoitui taas hetkeksi. Sain ensin tasan metrisen ja hoikan hauen, jolla oli toinen silmä vaurioitunut joskus pahoin.
Illan ja mahdollisesti koko kauden viimeisin, lähes pimeässä veneeseen noussut hauki oli ehkä neljän kilon luokkaa.

 

 

 Uudet tuunatut vetotelineet osottautuivat mainioiksi täkyilykäyttöön.

Limailtamat

Mateenpyyntiin piti palata, kun kelit huononee ja räntää sataa vaakatasossa. Tiistaipäivä ihan haisi mateelle. Normaalin ihmisen mielestä säätyyppi oli varmaan ihan kauhea, mutta mateenpyytäjä näkee asiat toisin.
Niinpä olimmekin pimeän laskeuduttua Onnin, Marin ja Jounin kanssa virittelemässä vapoja pyyntiin.
Ensimmäiset pari tuntia antoivat kaksi pientä madetta, yhdet mieheen ja kasan tärppejä. Osa tärpeistä vaikutti karkeamman matikan tukisteluilta, mutta tilanteet kariutuivat järkiään ennen vastareita.
Viimein reunimmaisen vavan kärki sähkötti jatkuvaa ja määrätietoista liikettä ja tein vastarin, joka tuntui kovassa virrassa tosi raskaalle. Tiukan ja tasaväkisen väännön jälkeen haavissa makasi todella komea vaalea merimade. Olin varma, että kolmekiloa menisi puhki, mutta alle jäätiin 20g. Hieno kala oli minulle pohjaonki ennätysmade ja vielä nätisti kiinni, joten päästimme kaverin astiasta takaisi väljemmille vesille.
Samalla kun kala oli vapautettu, toisen reunavavan tärppikello helisi ja tilanteesta pussitettiin lopulta vahva 1,78kg made, joka oli vuorostaan Onnin avovesiennätyskala! Ilta oli varmasti ikimuistoinen startti juniorin ekaksi mateen pohjaonkireissuksi, tuskin jää viimeiseksi.
 

2980g

1,78kg

Eilen illalla olosuhteet vaikuttivat edelleen aika hyviltä mateelle. Vaikkakaan odotusarvo ei ollut sään puolesta ihan edellisillan tasolla päätin lähteä silti kokeilemaan uuden reissun. Alku oli  taas nihkeää ja vasta myöhemmin illalla alkoi tapahtua, kun seuraksi lyöttäytynyt Olli haavisi kaverina illan ensimmäisen mateen, joka oli komea 1,94kg painoinen pullukka. Jätin kalan sumppuun jemmaan, sillä kun syönti on päällä ja rauta kuumaa kannattaa onkia eikä perkata tai pönöttää.
Jonkinajan kuluttua saman virranreunassa ollut vapa viestitti taas kivaa kalaa. Täky oli kaukana rannasta ja mitä lähemmäs kalaa sai, sen painavemmalta se alkoi tuntua. Viimein haavikäsi heilahti ja silmäpuntarilla kolmikiloinen oli jälleen pussissa!
kala kääntyi haavissa selälleen paljastaen vaalean mahapuolen, jossa oli iso keltainen läsi, kuten edellispäivän kalallakin. Kyljessä ollut pieni kolo varmisti kalan samaksi yksilöksi. Päätin kuitenkin punnita kalan, joka olikin lihonut edelliskerrasta 70g painaen nyt 3,050g. Samalla kalalla kaksi enkkaa peräkkäisinä päivinä.
Yleensä vapautettu kala kevenee eikä syö hetkeen mitään, mutta made ahnaana kalana syö sumpussakin. Ilmeisesti edellisenä iltana heitellyt kalanpätkät olivat kelvanneet tälle ahmatille.
Kala oli taas todella sievästi kiinni, saaden jälleen passin vapauteen ja lihomaan. Toivottavasti taas joskus nähtäisiin jälleen, muttei ihan näin pian. Illan saldo oli lopulta kaksi kalaa.

 Kuva O. Alatalo

Kuva O. Alatalo

Ahvenkauden paketointia

Ahvenen suhteen avovesikausi 2015 oli ajoittain käsittämätöntä tykitystä. Ahvenkausi alkaa olla nyt jo paketoitu. Touhu jatkuu jäällä, mutta kohdekala vaihtunee puhtaasti haueksi.
Tänä suvena kalalla ei suinkaan käyty "joka päivä", vaan silloin kun ehti ja aikaa ei ollut tänä kesänä käyttää kalastukselle yllin kyllin. Silti jokainen kala oli työläitten ja hyvin valmisteltujen täsmäiskujen tuloksia, eivätkä ne tulleet mitenkään automaatilla. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua mihin milloinkin kannattaa mennä ja mitä tehdä kun pääsee perille.
Tarkempia tilastoita en ole jaksanut pitää, mutta suurkala/reissu oli varmaan aika lähellä tällä kaudella, eivätkä kaikki ahvenet tulleet samasta vesistöstä.
Sen verran pidin tilastoa, että avovedestä kilon ylityksiä ahvenessa tuli 28kpl. ja Elinakin nappasi samaan talouteen yhden, sillä kertaa kun lähti mukaan.
Kauden painoiltaan top5 ahvenet venyttivät vaakaa yhteensä 7,3kg lukemiin, keskipainon ollessa hurja 1,46kg!.
Pituuden mukaan Top5 ahveniin mahtui myös eri kaloja, joiden yhteispituus oli 2,387metriä, keskimitan ollessa 47, 74cm.
 Monta kalaa "unohtui" postata tuoreeltaan tänne. Laitetaan tähän vielä parhaita kuvia blogilla aiemmin julkaisemattomista ahvenkaloista.

 1360g 47,5cm kuvattuna huurtuneen kamerakotelon lävitse.

 1380g 46,5cm

 1120g 44cm

 1180g 45cm

 Todella kaunis 1100g ahven. 

Sama upea kala

Mateita sateensuojan ja revontulien alla

Mateen pohjaonkikausi alkaa olla kuumimmillaan, tai ehkäpä jo hiipumaan päin. Vaikka mateet mielletään herkästi talvikalastettavaksi lajiksi, kannattaa niitä silti kokeilla myös syksyisestä avovedestä.
Tein hiljattain kolme iltakeikkaa mateen perässä.
Ensimmäinen näistä illoista oli märkä ja myrskyinen ja ylivoimaisesti tapahtumarikkain. Vettä satoi välillä kaatamalla ja tuulisuojasta viritetty sadekatos oli mieluinen paikka, tärppikellot tosin soivat siihen tahtiin, ettei sadesuojassa ehtinyt viettää aikaa kuin hetkittäin.
Kaksi viimeisintä tuli tehtyä olosuhteisiin, jotka olivat mielestäni huonot vähän kaikkeen kalastukseen. Tuuli oli kova, mutta illan pimeinkin hetki  ihan liian kirkas mateelle.
Kaikilla kolmella pistolla tuli silti kalaa. Ensimmäisellä peräti 22 kappaletta, suurimman mateen ollessa 2,52kg painoinen. Eilen narutin kovalla työllä neljä pienehköä kalaa ja tänään enää yhden kilon kalan. Tähtitaivas ei ole parasta mateelle, puhumattakaan revontulista. Madehommat saavat toistaiseksi riittää, mutta eiköhän lajin pariin palata taas kun räntää sataa vaakatasossa.
Loppuun tunnelmakuvia, joissa esiintyvät mm. kolmen reissun suurin ja pienin matikka.

Työvoitto

Eilinen hauen täkykalastus tuotti aamupäivällä pari nättiä haukea, joista suuremman punnitsin haavissa 5,6kg painoiseksi. Kun iltapäivästä ei ollut mitään ihmeellistä ohjelmaa, päätin jäädä tarkistamaan iltasyönnin, vaikka päivällä syönti olikin lähes olematonta.
Iltapäivän tunnit olivat ihan kuoleman hiljaisia, juuri mitään ei tapahtunut kolmeen tuntiin. Usko siihen, että isompikin hauki saattaisi liikahtaa auringonlaskun jälkeen antoi sinniä venttailla hämäränhetkeä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimässä kelissä.
Kun aurinko vajosi kokonaan puiden taakse, samalla hetkellä painui kohokin määrätietoisesti kohti syvyyksiä. Vastarista kala tuntui taas potentiaaliselta suurhauelta. Tovin vääntämisen jälkeen pääsin punnitsemaan kalan haavissa. Painoa paksuniskaisella kalalla oli 7,6kg ja mittaa 102cm.
Hieno onnistuminen viime hetkillä, eikä tuntien kökötys selkä kipeänä veneessä mennyt hukkaan!

5,6kg

 7,6kg 102cm

Huikeita onnistumisia!

Kaksi kuluvan syksyn päivää tarjoilivat parempaa kalastusta kuin ikinä uskalsi  toivoakkaan! Ensimmäinen näistä päivistä oli kuukausi sitten, kun tavoitin kaksi jättiahventa lähes peräjälkeen. Välissä tuli yksi noin ysisatanen borre ja muitakin kivoja kaloja osui tuohon aamuun.
Ensimmäinen todellisista isomuksista oli 47,8cm 1480g möykäri. Olin jo enemmän kuin tyytyväinen tuohon kalaan, mutta eri sektorista noussut 1,50kg 48cm vielä piirun verran suurempi tarjosi melkoisen onnistumisen tunteen! Vapautin kalan nopeasti, sillä tuolloin tuntui siltä, että olisi tuhannen taalan paikka kuokkia selkeä enkka-ahvenkin. Tuon suurempia ei kuitenkaan kuulunut, mutta oliko niin väliksikään?

1,48kg

 1,50kg

Ehkäpä kaikkein paras kalareissu ikinä sattui eiliselle. Tyyni ja aurinkoinen keli oli suotuisa hauen täkyilyyn. Aamun toinen hauki osui isoille ahvenille kustomoimaani barbelvapaan. Kala tuntui heti vastarista lähtien suurelta. Koko väsytyksen ajan pelkäsin, että yhden kutosen kolmihaaran koukutus ja ahvenlukko eivät välttämättä kestä näin suurta ja vahvaa kalaa.
Oli annettava kalalle siinämäärin painetta, että se väsyisi joskus, mutta pidettävä jarru suhteellisen löysällä. Hyvä kikka on säätää tälläisessä tilanteessa jarru niin, että puola pyörii helposti, kun kala lähtee (tässä tapauksessa pitkiin) syöksyihin. Kelaavalla kädellä voi sitten tarpeen mukaan säätää puolan reunasta kulloiseenkin hetkeen sopiva jarrupaine.
Lopulta kala tuli ensimmäistä kertaa pintaan Minn Kotan vierestä, josta sain sen heti haavittua. Pikkukoukusta oli enää kaksi haaraa tähteellä. Havaksessa pötkötti mahtavan paksu otus. Haavissa punnitus antoi jonkin matkaa päälle kympin lukemia, mutta punnitusvälineen paino vähennettynä kalan painoksi määräytyi 9,7kg. Pituutta ratapölkyllä oli 107cm.
Seuraava paikka antoi vielä 5,1kg hauen, jonka jälkeen seuraavat tunnit olivat todella heikkoa syöntiä, kun tuulikin nousi jo haitalle asti.

5,1

Meinasin jo ajella suoraan autolle ja lähteä kotiin, kun matkalla päätin kokeilla kalastaa vielä kaiun kertoman mukaan potentiaalista mestaa isosta vedestä. Syönti oli tässäkin kohteessa heikkoa ja ahven selvästi passivoitunut veden jäähdyttyä. Lopulta onnistuin kuin onnistuinkin koukuttamaan selkeästi ison ahvenen tuntuisen kalan. Hyvin varovaisesti koukutettu kala pysyi onneksi haaviin saakka kiinni.
Kalan koon hahmotuttua, taisin hitusen tuulettaakkin, mikä päivä!! Ahvenkin oli 1440g ja 48cm jättiläinen.
Nopeat kuvat ja kala takaisin särkiparveen riehumaan. Minä kiitin kalajumalia, pakkasin vavat ja ajelin harvinaisen tyytyväisenä miehenä autolle ja kotiin.