Sain pitkästä aikaa inspiraatiota perhonsidontaan kun Ville esitteli Niklaus Bauerin sidontateknisiä innovaatioita haukiputkiperhoihin. Perhojen juju on isossa bucktail- "häkilässä", joka sidotaan heti ensimmäiseksi putken takaosaan. Bucktail tekee oikein sidottuna perhoon mielettömän volyymin. Vedessä perhon pitäisi avautua ja vedossa mennä suppuun.
Putkiperhon koukutukseenkin tuli muutoksia. Sidos pujotetaan valmiiksi koukutettuun perukkeeseen ilman mitään lukkoja. Haukien tärppimiset pitäisi nyt jalostua tartutuksiksi titaanilangalla rigatun pienemmän sivukoukun ansiosta. Sidoksen kiinnitys tapahtuu fluoro- ja puruperukkeen yhdistävillä looppiliitoksilla. Putkien takaosat tuurnasin torviksi sidontapenkin kartioneulaa kuumentamalla ja työntämällä putken pyörittäen kuumaan neulaan. Tällä tekniikalla koukku pysyy napakasti kiinni perhossa, ilman silikoniputkea. Koukun silmän ja putken koko tulee olla juuri oikeat, jotta sovitteesta tulee sopivan napakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti